torstai 27. toukokuuta 2010

H-hetki lähenee...

Tulevana lauantaina Casinon ovet avautuvat tälle kesälle.

Löysin muistion helmikuulta, johon olin kirjannut:
”Gaalajuhlat, jotka alkavat flyygelin soitolla. Pukukoodina smokki tai tumma puku, kutsuvieraat klo 19-21, sen jälkeen ovet aukeavat kaikille. Kutsut asap. Hanki bussikuljetukset, big band ja dj. Hyvä ruoka ja juoma – tee lista, ketkä kutsutaan!”

Silloin ei ollut hajuakaan, mistä hankimme flyygelin ja kaikki muukin ideointi oli unelmahattaroita. Joku viisas on joskus sanonut, että unelmat ovat vaarallisia, koska niillä on tapana toteutua. 19 hengen naispuolinen big bändi löytyi maaliskuussa, dj ja bussikuljetukset huhtikuussa – flyygeli kannettiin sisään kolme päivää ennen avajaisia.

Avajaisjännitys tirisee ilmassa, mutta mieli on levollinen. Tuntuu, että suurin osa helmikuun tavoitelistassa on kasassa. Suuri kiitos kuuluu osaavalle henkilökunnalle, joka uurastaa pyöreitä päiviä. Edeltävät viikot ovat olleet sekuntipeliä, jotta kaikki toimisi lauantaina moitteettomasti. Uhkaavan lakon jälkimainingit näkyvät vieläkin. Henkilökunta on joutunut purkamaan tavarakuormia öisin. Jännitys on pingottunut, saadaanko kaikki tarvittavat juomat ja ruoat aikataulussa.
Lupaavalta näyttää.

On palkitsevaa kuulla kommentteja, miten ihmiset odottavat juhliamme. Mieltä lämmittävät meilit, missä ihmiset kiittävät, että joku viitsii järjestää isot juhlat. Hyvältä tuntuu myös kuhina, joka juhlien ympärillä surisee. Ensimmäiset etkot järjestettiin jo viikko sitten: Naisten juhlat, joissa kaikki saivat tuoda tulevan pukunsa kommentoitavaksi. Oma pukuni jäi silloin vielä harkintavaiheeseen, mutta ratkaisu löytyi kierrätyspuvusta. Ihmeellinen intuitio johdatti pieneen vintage-liikkeeseen ja ensimmäinen puku istui kuin valettu. Taas yksi huoli vähemmän.

Joskus tuntuu, että ihmiset eivät tule ajatelleeksi juhlien järjestäjän roolia. Olemme viimeiset viikot taiteilleet lupien, sisustuksen, tarjoilun, henkilökunnan, bussien, somistuksen, artistien ja toimittajien kanssa - onneksi nykyiset maalit kuivuvat nopeasti, koska viimeiset korjausvedot tehtäneen juhlapäivänä.

Koko ajan pään sisällä rakennetaan myös aikaa avajaisten jälkeen. Heti avajaisista seuraavana päivänä on iso brunssitilaisuus, joten henkilökunnasta puristetaan mehut irti heti ensimmäisen vuorokauden aikana. Puhelin soi taukoamatta ja tuntuu, että tuhat asiaa vaatii viimehetken säätöjä. Siihen väliin seitsemännet setvimiset ex-puolisoiden osallistumisista, viime hetken pukuarpomisista ja majapaikan metsästyksistä eivät kovasti edesauta loppumetrien loputtoman viimeistelyn listaa.

On kuitenkin kivaa tuntea hype, joka juhlien ympärillä pyörii. Ihmiset varaavat yöpaikkoja ja varautuvat juhlimaan pitkän kaavan mukaan. Kyselyt vierailta ihmisiltä, miten voisi päästä juhlien kutsulistalle, luovat myös tunteen, että ainakin juhlat on noteerattu. Olemme tainneet onnistua myös visiolistan haastavimmassa kohdassa - mukavien vieraiden kutsumisessa.

maanantai 17. toukokuuta 2010

Maaginen anniskelulupa

Viime kesänä hyppäsimme Jukka-mieheni kanssa 800-paikkaisen kesäravintolan yrittäjiksi. Yllättävien käänteiden kautta ravintoloitsijan uramme alkoi etätyönä. Me olimme Ranskassa ja ravintola on Hangossa. Etäyrittämiseen kuului esimerkiksi, että Hangon Casinon viralliseksi puhelinnumeroksi oli valittu kännykkänumeroni. Lounaspöydän kuvaileminen puhelimitse vaati luovuutta sanankäytössä. En ollut edes tavannut kokkejamme, saati, että olisin maistanut heidän ruokiaan.

Myös henkilökuntamme oli kovilla. Kesä aloitettiin ilman anniskelulupaa. Siis ravintolassa sai myydä ruokaa, mutta ei alkoholipitoisia juomia. Lupaviranomaisilla on tarkat vaateet, kuka saa myydä alkoholia - ruoan myynti ei ole ihan yhtä vaativa urakka. Jännitimme loppuun asti, että olisimme saanet luvan juhannukseksi, mutta aina uupui joku tärkeä todiste kykeneväisyydestämme viinan myyjiksi. Lähettelimme todistusvoimaa tilinpäätöksen kopioista alueen mittakaavakarttaan. Juhannusta juhlittiin silti Hangossa kahvin ja limun voimin. Ranskan pikkukylämme faxi- ja skannaustoimisto teki sentään kesän tilinsä Suomi-yhteydenpidollamme.

Edellinen yritäjä oli hoitanut velvoitteensa huonosti. Automaattisesti mekin jouduimme mustalle listalle. Tuntui, että tavarantoimittajille sanapari Hangon Casino oli synonyymi kankkulan kaivolle. Jouduimme asettamaan 500-10.000 euron takuumaksuja, että meille ylipäänsä suostuttiin myymään mitään. Totesimme, että moni aloitteleva yrittäjä olisi joutunut lyömään hanskat tiskiin. Jos perheen elanto olisi kiinni kesäravintolan pyörittämisestä, muutaman päivän varoitusajalla useiden tuhansien lainatarpeet kaataisivat koko yrityksen.

Hangon Casinon kiinteistön omistaa Hangon kaupunki. Meiltä vaadittiin erityishuolellisuutta, jotta saimme hyväksyttyä Casinon elintarvikehuoneistoksi - jollaiseksi se oli luokiteltu edelliset 130 vuotta. Olemme saaneet pestä viimeisen kymmenen vuoden laiminlyönnin jäljet. Siivousfirmamme arvioi, että keittiön kattoja ei oltu pesty kymmeneen vuoteen. Myös keittiön pöydän jalkojen, listojen ja pintojen ajanmukaistamisen ilo osui kohdallemme.

Halpaa vanhojen syntien poistaminen ei ole ollut. Toistaiseksi laskuja on tälle kesälle kertynyt reilu 30.000 euroa. Oluttuoppien myynneiksi muutettuna - jos yhdestä tuopista jää euro katetta - pitäisi myydä joka päivä 300 ylimääräistä tuoppia pelkkien keittiölaskujen kattamiseksi. Motivaatiotamme Casinon pyörittämiseen kysellään usein.

Anniskelulupaa varten tarvitaan siis ensin hyväksyntä elintarvikehuoneistoksi, johon kuuluu muun muassa maallikolle mystinen omavalvontasuunnitelma. Tarkka selvitys, miten hygieniataso säilyy tavaran toimitushetkestä asiakkaan lautaselle. Ohjeena on kertoa ketjusta mieluummin liikaa kuin liian vähän. Koko henkilökunnan tulee myös tutustua ja mielellään osata mapillinen näitä hygieniaohjeita. Koskaan ei voi olla riittävän varautunut vaikkapa tuholaisiin ja siksi niiden torjunnasta on hyvä kirjoittaa muutama sivu tekstiä. En koskaan lakkaa ihmettelemästä, miten ulkona kärräävät kebab-myyjät saavat toiminnalleen luvat kuntoon.

Eilen koimme työvoiton, koska Uudenmaan lääninhallitus myönsi meille pysyvän anniskeluluvan; viime kaudeksi saimme vain tilapäisen. Miten mahdamme osata aloittaa ensi kauden ilman lippujen ja lappujen täyttämistä. Jännitysnäytelmä jatkuu vielä saaristolaisravintola Fyrenin osalta, joten vielä ei ole aihetta juhlaan.

maanantai 10. toukokuuta 2010

lauantai 8. toukokuuta 2010

Pähkähullu ostotarjouksemme

Hangon Casinoon liitetään mielikuva juhlavasta glamourtunnelmasta. Aika on tehnyt tepposensa ja arvokas kiinteistö on päässyt rappeutumaan.

Aloitimme viime syksynä keskustelun kaupungin kanssa, että saisimme ostaa Casinon rakennuksen. Toiveenamme on palauttaa Casinoon entisaikojen loisto. Casino on ollut vuosia tuuliajolla. Välttämättömiä hätäkorjauksia on tehty, mutta perusteelliseen kunnostukseen kaupungilla ei ole ollut varaa. Muutaman tuhannen neliön puupömpöösi vaatisi koko ajan huoltoa ja hoivaamista.

Tarjouksemme rappeutuvasta kiinteistöstä oli miljoona euroa - josta merkittävä osa rahastoitaisiin rakennuksen kunnostukseen ja kaupungin kassaan jäisi vähintään 250.000 euroa. Voisi kuvitella, että keskiverto suomalainen 9000 asukkaan kaupunki olisi hyvin kiinnostunut yrittäjistä, jotka tulisivat kunnostamaan kaupungin maamerkin, luomaan työpaikkoja, järjestämään tapahtumia, lisäämään turismia ja elävöittämään koko kaupunkia - ja ennenkaikkea muuttamaan kaupungille tappiollisen kiinteistön tuottavaksi kiinteistöveroa maksavaksi tulopaikaksi entisen kustannuspaikan sijaan.

Tarjoamaamme hintaa on pidetty korkeintaan keskustelun avauksena. Jos Casinon rakennuksen arvoa kysytään kiinteistösijoittajilta, kaikki pitävät meitä pähkähulluina. Ammattilaisten mukaan Hangon kaupungin pitäisi maksaa meille, jos suostumme vastaanottamaan kiinteistön hoidon kaikkine kuluineen kontollemme. Turun kaupunki myi lokakuussa 2009 kesäravintola Pinellan kiinteistön 10.100 eurolla yhtiölle, joka lupasi remontoida ravintolan, kunhan saa kaivertaa maan alle 230 neliötä lisää tilaa. Vain vuotta aikaisemmin ravintolasta tarjottiin 100.000 euroa, mutta lopulta rappeutunut röttelö vaihtoi omistajaa kymmenesosa hinnalla.

Olemme pattitilanteessa, koska mitä enemmän kunnostamme taloa, sitä arvokkaammaksi kiinteistö muuttuu päättäjien silmissä. Ja koko ajan löytyy lisää korjattavia kohtia. Valitettavasti emme ole valmiita lahjoittamaan Hangolle kymmenien tuhansien eurojen remontteja ja vielä omalla lahjoituksella nostamaan kiinteistön arvoa jatkoneuvotteluihin. Jossain menee hulluudenkin raja.

Jännityksellä odotamme kesän ensimmäisiä sateita, jotka keräävät vedet kellariin ja kaikkia uusia mielenkiintoisia home- ja vesikupruja. Talon lahoaminen käsiin, ei ainakaan toistaiseksi ole kääntänyt päättäjien päitä myyntimielelle. Täytynee hankkia kesäksi ruusunpunaiset aurinkolasit, ettei ostointomme pääse hiipumaan. Seuraavia pähkähulluja ostajakandidatteja tuskin on jonossa.