Viime perjantaina Jean S esiintyi täydelle ravintolasalille huikeassa tunnelmassa.
Ravintoloitsijan unelmailta. Sali täynnä iloisia ihmisiä. Onnistumisen tunne, että näitä hetkiä varten teemme työtämme.
Yllätyimme, miten paljon mielikuvitusta ja vaivaa muutamat ihmiset näkevät välttääkseen sisäänpääsymaksun. Maksamme artisteillemme merkittävän korvauksen heidän työstään. Joillekin asiakkaille on käsittämätön ajatus, että me veloitamme osan kuluista heiltä.
Pariskunta, joka tuli terassillemme syömään, kyseli jo ruokailun aikana, miten aiomme valvoa, että terassilta ei livahdeta maksamatta sisään. Siinä vaiheessa hymyillen vielä vastasin uskovani fiksujen asiakkaidemme maksavan. Käytäntönämme on, että ruokailijoilta kysytään laskun yhteydessä, haluavatko he vielä jatkaa artisti-iltaa ja maksaa pääsyliput.
Tämä kyseinen pariskunta ratkaisi asian niin, että he jättivät myös ruokalaskun maksamatta ja hipsivät sisäpuolelle. Hetken kuluttua näin pariskunnan ravintolasalissa ja miehelle ilmeisesti iski omantunnon tuska, koska hän tunnusti maksamattomuutensa. Hoidin tarjoilijan paikalle tekemään heille laskun. Bändilippuja he eivät tietenkään enää maksaneet, koska he olivat oikeastaan poistumassa – kun keikkaa oli 15 minuuttia jäljellä. Näitä mielensä muuttavia löytyy baaritiskiltä yllättävän paljon.
Kaksi rouvashenkilöä kehuskelivat suureen ääneen, miten he onnistuivat pujahtamaan terassin köyden alta. He iloitsivat, että säästyivät lipun ostolta. Hieman hämmentävää oli että, olin tarjonnut toiselle leideistä aikaisemmin päivällä kyydin rautatieasemalta hänen hotellilleen. Näin hän palkitsi avuliaisuuteni. Toisen leidin aviomies työskentelee ravintolatuotteiden myyntialalla. Voisinkohan pyytää, että tarvitsemme isompia alennuksia, koska rouvanne tulee pummilla maksullisiin tilaisuuksiimme.
Olen pähkäillyt, pitäisikö seuraavan kerran nämä ”pummileidit” kohdatessani tarjota heille 20n euron seteliä. Tuntuisi jotenkin mukavammalta antaa omaa rahaa suoraan lompakosta. Ravintolasta varastamista ei yleensä koeta varsinaiseksi varastamiseksi. Ravintolahan on kasvoton instituutio. Maksamatta jättäneet eivät varmasti tule ajatelleeksi, että otan tämän Jukalta ja Sadulta.
Juristiystävämme kutsuu ravintolapalvelujen varastamista petokseksi.
Kilpailevassa nuorisoravintolassa sisäänpääsy on piikkilanka-aidan, kuuden turvamiehen ja metallipaljastimen kautta. Yhtä järeitä rakennelmia en haluaisi Suomen kauneimmalle kesäterassille. Lähden huomenna metsästämään tyylikkäitä leimasimia. Hieman pelottaa, miten leimasimet istuvat Casinon imagoon. Olen aina luullut, että leimatut kädet kuuluisivat teiniravintoloihin.
maanantai 11. heinäkuuta 2011
sunnuntai 19. kesäkuuta 2011
Ilmainen viina on ihmeellistä
Casino virallisti kesäkauden alkamisen eilen auringonpaisteessa. Juhlijoita tuli yli 300 ja Casinon henki heräsi jälleen, kun parhaisiinsa pukeutunut juhlakansa loisti kilpaa Casinon kristallikruunujen kanssa.
Kutsuvieraille oli ennakkojuhlat kello 19-21.00. Isäntinä tarjosimme pieniä ruokapaloja ja juomat. Kun kello alkoi lähestyä iltayhdeksää, monille vieraille tuli kiire täyttää vielä kerran ilmainen lasi – mieluiten piripintaan. Eräs lady oli tarjoilijan mukaan varmuuden vuoksi ottanut itseään varten kuusi lasia, koska ilta jatkuisi vielä pitkään ja olisihan vallan kohtuutonta joutua maksamaan omista juomistaan.
Ilmainen juoma voi ilmeisesti aiheuttaa aivan erityisen janon. Kun juomat muuttuvat maksullisiksi, monet kehittelevät näppäriä tapoja jatkaa ilmaista juomista. Järjestyksenvalvojamme koki kesän mielenkiintoisimman hetken, kun arvokas rouvashenkilö oli tyhjentänyt reilun kymmenen juomalasin jämät omaan lasiinsa ja kysäissyt: ”Ei kai sinua häiritse, että kerään nämä juomat itselleni?”
Reilu puoli tuntia ilmaisen tarjoilun päättymisen jälkeen naispuolinen juhlija oli tullut kärttämään vielä ilmaista juomaa : ” Voithan sä nyt yhden lasin mulle kaataa”. Tarjoilijamme oli pahoitellut, että valitettavasti hän joutuisi laskuttamaan lasista. Tästä ilmeisesti suivaantuneena neitokainen oli varastanut kokonaisen pullon ja pyytänyt vielä kaveriaan ottamaan toisen. Tarjoilimme oli saanut tämänkin erikoisen tilanteen hoidettua tyylikkäästi kassan kautta.
Mielenkiintoista oli myös seurata, kun asiakkaamme kantoivat surutta juomia naapuriravintolaan. Annos oli sushibaarissa kesken ja tyynen rauhallisesti asiakkaat nousivat poistuivat meidän ravintolan puolelle hakemaan ilmaista viiniä – ei kai sitä nyt viittä euroa tohdi käyttää juomiseen, jos naapuriravintolasta voi hakea ilmaiseksi. Tämä on valitettavasti laitonta puuhaa, johon jouduin puuttumaan.
Muutamat lähtivät ilmaisen tarjoilun jälkeen ja tuhahtivat lähtiessään, että näin aikaisin loppui ilmainen viina. Toivotimme onnea matkaan, että jostain löytyy pidempään ilmaisia juomia tarjoileva ravintola.
Joillakin vierailla oli pelko, että eivät ehdi juoda riittävästi kello 21.00 mennessä. Tarjoilijamme selittivät ystävällisesti, että viini on tarkoitettu laseista juotavaksi ei pullon suusta.
Ilmainen viina saa ihmeitä aikaan.
Kutsuvieraille oli ennakkojuhlat kello 19-21.00. Isäntinä tarjosimme pieniä ruokapaloja ja juomat. Kun kello alkoi lähestyä iltayhdeksää, monille vieraille tuli kiire täyttää vielä kerran ilmainen lasi – mieluiten piripintaan. Eräs lady oli tarjoilijan mukaan varmuuden vuoksi ottanut itseään varten kuusi lasia, koska ilta jatkuisi vielä pitkään ja olisihan vallan kohtuutonta joutua maksamaan omista juomistaan.
Ilmainen juoma voi ilmeisesti aiheuttaa aivan erityisen janon. Kun juomat muuttuvat maksullisiksi, monet kehittelevät näppäriä tapoja jatkaa ilmaista juomista. Järjestyksenvalvojamme koki kesän mielenkiintoisimman hetken, kun arvokas rouvashenkilö oli tyhjentänyt reilun kymmenen juomalasin jämät omaan lasiinsa ja kysäissyt: ”Ei kai sinua häiritse, että kerään nämä juomat itselleni?”
Reilu puoli tuntia ilmaisen tarjoilun päättymisen jälkeen naispuolinen juhlija oli tullut kärttämään vielä ilmaista juomaa : ” Voithan sä nyt yhden lasin mulle kaataa”. Tarjoilijamme oli pahoitellut, että valitettavasti hän joutuisi laskuttamaan lasista. Tästä ilmeisesti suivaantuneena neitokainen oli varastanut kokonaisen pullon ja pyytänyt vielä kaveriaan ottamaan toisen. Tarjoilimme oli saanut tämänkin erikoisen tilanteen hoidettua tyylikkäästi kassan kautta.
Mielenkiintoista oli myös seurata, kun asiakkaamme kantoivat surutta juomia naapuriravintolaan. Annos oli sushibaarissa kesken ja tyynen rauhallisesti asiakkaat nousivat poistuivat meidän ravintolan puolelle hakemaan ilmaista viiniä – ei kai sitä nyt viittä euroa tohdi käyttää juomiseen, jos naapuriravintolasta voi hakea ilmaiseksi. Tämä on valitettavasti laitonta puuhaa, johon jouduin puuttumaan.
Muutamat lähtivät ilmaisen tarjoilun jälkeen ja tuhahtivat lähtiessään, että näin aikaisin loppui ilmainen viina. Toivotimme onnea matkaan, että jostain löytyy pidempään ilmaisia juomia tarjoileva ravintola.
Joillakin vierailla oli pelko, että eivät ehdi juoda riittävästi kello 21.00 mennessä. Tarjoilijamme selittivät ystävällisesti, että viini on tarkoitettu laseista juotavaksi ei pullon suusta.
Ilmainen viina saa ihmeitä aikaan.
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Bussisäätöä
Avajaisiin on reilut 30 tuntia ja on epätodellisen rento olo. Johtuu osittain ehkä, että olemme vielä Helsingissä ja Hangon avautuminen ei vielä ole konkretisoitunut. Juhliin on ilmoittautunut lähes 400 vierasta ja kaikki valmistelut ovat viimeistelyä vaille valmiina.
Kuvittelimme oppivamme viime vuoden avajaisista monta pikku niksiä.
Viime vuonna järjestimme bussikuljetuksen Helsingistä Hankoon ja yöllä takaisin. Reilut 80 vierasta ilmoitti ilahtuneena käyttävänsä kyytitarjoustamme. Tosin kollegat ja monet muut opettivat, että ihan turhaa maksaa reilua tuhatta euroa bussista. Ne, jotka haluavat tulla bileisiin, tulevat joka tapauksessa. Halusimme kuitenkin saada mahdollisimman monia Casinon ystävää mukaan. Monille esimerkiksi lastenhoito toimii helpommin, kun lasten vanhemmat tai ainakin toinen kotiutuu aamuun mennessä omaan pesään.
Viime avajaisten juhlabussit starttasivat Helsingin keskustasta, mutta matkustajamäärä olikin pudonnut puoleen. Olimme vielä juhlapäivänä pyytäneet tekstiviestivahvistusta: ” Osallistutko kuljetukseen K=kyllä ja E=en. Yllättävän monet akateemisesti oppineet kokivat tehtävän vaikeaksi ja kertoivat jälkikäteen hieman häpeillen vastanneensa K, vaikka tarkoittivat E. Kaksi puolityhjää bussia köröttelivät edestakaisin Helsinki-Hanko reitit.
Tänä vuonna keksimme mielestämme fiksun vaihtoehdon. Nimellinen kymmenen euron varausmaksu maksetaan hyväntekeväisyyteen ja maksu toimii matkalippuna. Puhdas Meri –hanke sopii merelliseen Hankoon. Jos bussimatka jäisi käyttämättä, rahoilla on kuitenkin pelastettu pala Itämerta. Eräpäivään mennessä yhdeksän ihmistä oli maksanut bussimaksun.
Aloimme huhuilla muistutusmeileillä potentiaalisia osanottajia. Niitä, jotka olivat maininneet tulevansa bussikuljetuksella. Ryhmään kuului reilut 50 henkilöä. Ripeästi bussipaikat täyttyivätkin muistuttelujen jälkeen. Monet olivat jo keksineet muitakin kuljetustapoja tai päättäneet yöpyä Hangossa.
Edeltävänä päivänä luin suurennuslasilla maksaneiden listaa ja edelleen muutamia varmojen tulijoiden nimiä puuttui listalta. Joillekin oli myös ollut hankaluuksia ymmärtää, että 10 euron maksu tarkoitti per henkilö. Matkabussin kooksi oli sovittu 60 hengen auto. Osanottajien yhteissaldo oli 61.
Seurasi pohdintaa, uskaltaako luottaa lentoyhtiöiden 105 prosentin myyntitaktiikkaan, koska viime hetken peruutuksia tulee joka tapauksessa. Kauhukuva, että juhlatamineissa bussia odottavat vieraat pettyisivät liian pieneen bussiin, oli liian pelottava. Päivää ennen h-hetkeä, saimme kasvatettua bussin 69-paikkaiseksi. Muutaman peruutuspaikan jälkeen ja viime hetken vääntöjenkin jälkeen, bussiin jää muutama ylimääräinen paikka.
Jos vaikka joku olisi unohtanut ilmoittautua kyytiin.
Kuvittelimme oppivamme viime vuoden avajaisista monta pikku niksiä.
Viime vuonna järjestimme bussikuljetuksen Helsingistä Hankoon ja yöllä takaisin. Reilut 80 vierasta ilmoitti ilahtuneena käyttävänsä kyytitarjoustamme. Tosin kollegat ja monet muut opettivat, että ihan turhaa maksaa reilua tuhatta euroa bussista. Ne, jotka haluavat tulla bileisiin, tulevat joka tapauksessa. Halusimme kuitenkin saada mahdollisimman monia Casinon ystävää mukaan. Monille esimerkiksi lastenhoito toimii helpommin, kun lasten vanhemmat tai ainakin toinen kotiutuu aamuun mennessä omaan pesään.
Viime avajaisten juhlabussit starttasivat Helsingin keskustasta, mutta matkustajamäärä olikin pudonnut puoleen. Olimme vielä juhlapäivänä pyytäneet tekstiviestivahvistusta: ” Osallistutko kuljetukseen K=kyllä ja E=en. Yllättävän monet akateemisesti oppineet kokivat tehtävän vaikeaksi ja kertoivat jälkikäteen hieman häpeillen vastanneensa K, vaikka tarkoittivat E. Kaksi puolityhjää bussia köröttelivät edestakaisin Helsinki-Hanko reitit.
Tänä vuonna keksimme mielestämme fiksun vaihtoehdon. Nimellinen kymmenen euron varausmaksu maksetaan hyväntekeväisyyteen ja maksu toimii matkalippuna. Puhdas Meri –hanke sopii merelliseen Hankoon. Jos bussimatka jäisi käyttämättä, rahoilla on kuitenkin pelastettu pala Itämerta. Eräpäivään mennessä yhdeksän ihmistä oli maksanut bussimaksun.
Aloimme huhuilla muistutusmeileillä potentiaalisia osanottajia. Niitä, jotka olivat maininneet tulevansa bussikuljetuksella. Ryhmään kuului reilut 50 henkilöä. Ripeästi bussipaikat täyttyivätkin muistuttelujen jälkeen. Monet olivat jo keksineet muitakin kuljetustapoja tai päättäneet yöpyä Hangossa.
Edeltävänä päivänä luin suurennuslasilla maksaneiden listaa ja edelleen muutamia varmojen tulijoiden nimiä puuttui listalta. Joillekin oli myös ollut hankaluuksia ymmärtää, että 10 euron maksu tarkoitti per henkilö. Matkabussin kooksi oli sovittu 60 hengen auto. Osanottajien yhteissaldo oli 61.
Seurasi pohdintaa, uskaltaako luottaa lentoyhtiöiden 105 prosentin myyntitaktiikkaan, koska viime hetken peruutuksia tulee joka tapauksessa. Kauhukuva, että juhlatamineissa bussia odottavat vieraat pettyisivät liian pieneen bussiin, oli liian pelottava. Päivää ennen h-hetkeä, saimme kasvatettua bussin 69-paikkaiseksi. Muutaman peruutuspaikan jälkeen ja viime hetken vääntöjenkin jälkeen, bussiin jää muutama ylimääräinen paikka.
Jos vaikka joku olisi unohtanut ilmoittautua kyytiin.
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
Kovaa kisaa koululaisista
Seuraava viikonloppu on koulujen päätösviikonloppu. Hankolaiset nuoret voivat hykerrellä tyytyväisenä. Kaikki ravintolat odottavat nimenomaan koululaisia tulevana juhlalauantaina. Casino käytti viime vuonna päättäjäislauantaista nimeä Schools Out Party. Ilmeisesti termi on näyttänyt kivalta. Tänä vuonna kaksi muutakin ravintolaa houkuttelee nuorisoa samaisella englanninkielisellä koulunloppumisen sanaleikillä.
Lauantai-illan huumaan on tarjolla discoa, sensuellia tanssishowta ja livebändejäkin moneen makuun. Toivottavasti kaikki tarjokkaat löytävät oman asiakaskunnan.
Vähäpukeiset tanssitytöt kiinnostavat varmasti jotain kohderyhmää. Tanssijatar-ryhmää markkinoidaan tyttöjen kuvilla ja suositellaan esiintyjiksi mm. autotaloille. Kun näitä tanssityttöjä tarjottiin Hangon Casinolle, mietin haluaisinko omat tyttäreni houkuttelemaan pikkuhepeneissä asiakkaita ravintolaan ”viihtymään”. En ollut valmis vahvistamaan naisten roolia miesten viihdyttäjänä.
Joskus toki illan viettoon lähtevien omien tytärtenkin asut saavat isän kyselemään: " Mihin jäi alaosa?". Pikkuruiset bileasut näyttävät keski-ikäiseen silmään enemmän paidalta kuin mekolta. Nuorten juhlinta on kuitenkin tasa-arvoista, eikä ketään ole maksettu vähäpukeiseksi.
Mihin me sitten päädyimme esiintyjävalinnassa. Pietarilaiseen bilebändiin, OPA!:an, joka kiertää klubeja ympäri Eurooppaa.
OPA!:n musiikki on sekoitus showta ja ennenkokematonta lavakarnevaalia. OPA!n keikkakalenteri on mielenkiintoinen: toukokuun lopulla Pietarissa, ensi viikonloppuna Hangossa ja sitä seuraavana Varsovassa. Olisi hauska olla kärpäsenä katossa bändin keikkatorvessa ja nähdä, onko yleisö erilaista Pietarilaisella klubilla tai Hangon Casinolla.
Ainakin OPA!:n keikalle kaikki ovat yhtä tervetulleita ikään tai sukupuoleen katsomatta.
Lauantai-illan huumaan on tarjolla discoa, sensuellia tanssishowta ja livebändejäkin moneen makuun. Toivottavasti kaikki tarjokkaat löytävät oman asiakaskunnan.
Vähäpukeiset tanssitytöt kiinnostavat varmasti jotain kohderyhmää. Tanssijatar-ryhmää markkinoidaan tyttöjen kuvilla ja suositellaan esiintyjiksi mm. autotaloille. Kun näitä tanssityttöjä tarjottiin Hangon Casinolle, mietin haluaisinko omat tyttäreni houkuttelemaan pikkuhepeneissä asiakkaita ravintolaan ”viihtymään”. En ollut valmis vahvistamaan naisten roolia miesten viihdyttäjänä.
Joskus toki illan viettoon lähtevien omien tytärtenkin asut saavat isän kyselemään: " Mihin jäi alaosa?". Pikkuruiset bileasut näyttävät keski-ikäiseen silmään enemmän paidalta kuin mekolta. Nuorten juhlinta on kuitenkin tasa-arvoista, eikä ketään ole maksettu vähäpukeiseksi.
Mihin me sitten päädyimme esiintyjävalinnassa. Pietarilaiseen bilebändiin, OPA!:an, joka kiertää klubeja ympäri Eurooppaa.
OPA!:n musiikki on sekoitus showta ja ennenkokematonta lavakarnevaalia. OPA!n keikkakalenteri on mielenkiintoinen: toukokuun lopulla Pietarissa, ensi viikonloppuna Hangossa ja sitä seuraavana Varsovassa. Olisi hauska olla kärpäsenä katossa bändin keikkatorvessa ja nähdä, onko yleisö erilaista Pietarilaisella klubilla tai Hangon Casinolla.
Ainakin OPA!:n keikalle kaikki ovat yhtä tervetulleita ikään tai sukupuoleen katsomatta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
