sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Yllätyksiä

Olin laskelmoinut, että kesäkuun alku on hiljaiseloa Hangossa ja uskallan olla lasten kesäloman alkajaisiksi viikon Ranskassa melkein lomalla.

Lensimme lasten kanssa sunnuntai-iltana Ranskan kesäkotiimme. Maanantaina oli ihana herätä ennen lapsia ja hoitaa pakolliset työviestinnät. Päivän aikana puheluja, meilejä ja tekstiviestejä kertyi lähes sata, mutta silti päivä tuntui leppoisalta. Poissa silmistä, poissa mielestä toimii työnkin suhteen. Vietimme rentouttavan päivän ja hauskan illallisen. Osasin sulkea kännykkäni oikeina hetkinä.

Seuraavana aamuna istahdin sohvalle ja nautin olosta, kun yksikään rästityö ei odota juuri nyt. Ihana rentous. Noin minuutin kuluttua soi puhelin. Casinon pakastin oli hajonnut yöllä. Alkoi vimmattu soittokierros ympäri Hankoa. Harvoin ovat minuutit niin pitkiä kuin silloin, kun odottaa kaupungin keskuksen vastaavan – turhaan! Neuvokas keittiöpoppoomme sai pakasteet pelastettua ja pakastinkin saatiin korjattua.

Illalla ravintolapäällikkömme sairastui ja lievä paniikki levisi saman tien, miten hommat hoituvat, kun pomo on poissa. Hienosti kaikki venyivät ja viikko eteni mallikkaasti. Välillä tunsin huonoa omaatuntoa nauttiessani Rivieran auringon paahteesta, kun samaan aikaan Hangossa tuuli vinkuu Casinon seinistä läpi. Kylmimpinä päivinä ravintolasalin sisälämpötila ei nouse edes viiteentoista asteeseen. Toppahousut työasuna eivät ole vitsi.

Kesäsää jaksaa aina yllättää. Lauantain Kuninkaallisia häitäkin katseltiin vielä viltteihin kääriytyneinä. Ulko-ovea on pakko pitää auki, jotta ihmiset huomaavat ravintolan olevan auki, mutta samalla tuntuu kuin oveta hiipisi jääpuikkoja sisään. Välillä tuntuu kuin hengitys huuruaisi - kesäkuun puolessa välissä. Onneksi häät olivat niin herttaiset, että kylmyys unohtui.

Ravintolassa kohtaa mielenkiintoisia taiteilijoita. Viime perjantain kotimainen latinobändi Kuukumina yllättää osaamisellaan. Kuubassa käyneenä on pakko hieraista silmiä ja korvia, lähteekö musiikki tosiaan näistä blondeista. Tunnelma on aidon kuubalainen. Onneksi bändi tulee taas uudelleen heinäkuussa.

Myös yllättäviä yrittäjiä kohtaa tässä työssä. Perjantaina Casinolla pidettiin pienimuotoiset missikisat. Organisaattorin 10 lisähenkilöä häärämässä ravintolan tiloissa toi mukanaan omat haasteensa ja yllätyksensä. Ulkopuolisten on joskus mahdoton ymmärtää esimerkiksi, että omien alkoholijuomien ravintolan tiloissa on kielletty. Kärsivällisyys on koetuksella, kun samalle humalaiselle sanoo asiasta kolmannen kerran ja aina saa vastauksen: ”Sorry, me unohdettiin”. Aina yhtä suuri yllätys.

Hangon kesän sanotaan alkavan Juhannuksesta. Nyt jännitetään Juhannuskelejä ja odotellaan kaupungin täyttymistä. Mitähän kaikkia yllätyksiä kesä tuo tullessaan.

lauantai 5. kesäkuuta 2010

Onnistumisen Helmiä

Istun Casinon terassilla tietokone sylissä. Välillä aurinko häikäisee näyttöruudun pimeäksi ja katse harhautuu sinisenä kimmeltävään mereen. Iloisia ihmisiä ympärillä ja raukea aamupäivän tunnelma. Voisiko työhuone olla kauniimmassa miljöössä.

Viikko sitten avajaisissa oli ainutkertainen tunnelma. Yli 400 juhlapukuihin koristautunutta vierasta olivat tulleet juhlimaan Casinon uutta nousua. Tunnelma oli käsin kosketeltavan kepeä. Kaikilla oli iloinen kesän odotusmieli. Musiikki toimi täydellisesti. Oli hienoa seurata Stadin Säkin ammattimaista työskentelyä. Yleisön haltuunotto on taito, joka ilmeisesti siirtyy geeneissä, sitä ei voi opetella. Illan Big bändi – 19 naista - muutamalla miehellä vahvistettuna - saivat tanssijat hurmokseen. Kun bändi teki sound checkin ennen vieraiden tuloa ja olimme Jukan kanssa kaksin lavan äärellä kuuntelemassa musiikkia, tuntui, että pelkästään tämän hetken vuoksi on kannattanut raataa.

Koko ilta kaikkine yksityiskohtineen: ruoka, palvelu ja esiintyjät olivat juhlavan onnistuneita. Auringon näyttäytyminen kruunasi illan hohdon.

Seuraavan päivän brunssi kokosi taas jonoa Casinon ovelle. Täysin toisen tyyppinen tunnelma ekohenkisellä reggae-brunssilla osoitti Casinon valtavan ulottuvuuden erilaisten tilaisuuksien tapahtumapaikaksi. Päivän edetessä paikalliset taideihmeet astuivat ex-tempore lavalle – flyygelin soittoa, runonlausuntaa, soul-laulua kuin suoraan Amerikkalaiselta klubilta – sanoinkuvaamaton tunnelma. Taas iltapäivän auringonpaisteessa läikähti onnistumisen tunne – juuri näitä elämyksiä varten Casino on aikanaan rakennettu ja juuri me olemme saaneet virvoitettua Casinon henkeä esiin pitkästä horroksestaan. Uskomatonta.

Muutaman päivän pakollisten Helsinki-päivien jälkeen tuntuu mieltä rauhoittavalta palata Hankoon. Casino näyttää kauniilta – auringonpaiste saa ihmeitä aikaan. On kannustavaa kuulla, kuinka tekemäämme työtä kiitellään ja kehutaan. Meille vakuutellaan, että olemme oikealla suunnalla. Ihmiset ovat ihanan positiivisia.

Tänään juhlistimme eri maiden suurlähettiläiden valokuvanäyttelyn avajaisia Casinolla. Suurlähettiläät ja kutsuvieraat loihtivat taas juhlallisen Casino-tunnelman. Tunsin olevani onnekas saadessani emännöidä juhlaa.

Olemme ylpeitä, että olemme päässeet askeleen lähemmäs tavoitettamme palauttaa Casinon mennyt loisto. Paljon on vielä tehtävää, mutta juuri tänään tuntuu hyvältä. Palkinnot ovat toistaiseksi onnentoivotuksia ja kiitoksia. Toivottavasti kesän mittaan oikea suunta näkyy myös kassanauhoissamme.